Ala-Lampi

Huovilan puistoon kaivettiin käsityönä neljä lampea 1880-luvulla. Lammet nimettiin Niitty-Lammeksi, Ylä-Lammeksi, Pikku-Lammeksi sekä Ala-Lammeksi. Huovilan puiston laakson läpi kulkevaa puroa patoamalla saatiin lampiin vettä. Tämän lisäksi Ala-Lampi ja Pikku-Lampi saivat vettä niiden alla sijainneista lähteistä. Jotta vesi pysyi lammissa, ne tiivistettiin pohjasta savella ja rannat vahvistettiin kivilohkareilla. Ala-Lammesta ja Pikku-Lammesta löytyi pohjasta supat, joten niiden muuttaminen lammiksi oli helpompaa. Purolle rakennetut padot olivat rakennettu alun perin tiilistä, mutta ne rappeutuivat nopeasti. 1950-luvulla padot uusittiin rakentamalla padot betonista.

1960-luvulla Huovilan puistossa toimi myös kesäteatteri. Näyttämö sijaitsi Pikku-Lammen päällä ja katsomo vastapäisessä rinteessä. Huovilan puiston kesäteatterissa esitettiin muun muassa Tukkijoella-näytelmää.

Nykyiset padot sisältävät edelleen betonirakenteen, mutta ne on vuonna 1997 verhoiltu vanhoilla tiilillä, jotka ovat varta vasten tehtyjä vanhan mallisia tiiliä. Kunnostustyöt alkoivat vuonna 1999. Tällöin kaikki umpeen kasvaneet lammet muotoiltiin takaisin niiden alkuperäiseen muotoonsa. Kunnostuksen aikana lammet ruopattiin, mutta Ala-Lammen keskiosaa ei tarvinnut, sillä se oli jo valmiiksi syvä suppansa ansiosta. Kunnostaessa Niitty-Lampi ja Ylä-Lampi kuivattiin kokonaan. Ala-Lammen reunoja kaivettiin ja talvella lampea työstettiin jään päältä. Ala-Lammesta löytynyt saari muodostettiin uudelleen ja päälle rakennettiin sen tämänhetkinen huvimaja. Neliön mallinen huvimaja rakennettiin paikalle, jossa sen oletettiin olleen Collinin aikana, sillä saarelta löytyi jonkinlainen perusta. Silloin huvimaja on luultavasti toiminut kalastusvälineiden varastona.

Lampiin ja niiden ympäristöön on istutettu muun muassa puna- ja valkokukkaisia lumpeita, keltakurjenmiekkoja sekä sarjarimpeä. Ala-Lammesta löytyi aikoinaan myös yllätys, sillä oletettavasti Collin oli istuttanut sinne "järvikullan" (Nymphoides peltata) siemeniä. Kunnostaessa lampia siemenet alkoivat näyttämään elonmerkkejä ja nykyiseltä nimeltään kyseinen kasvi on Lammikki.

Mataluutensa takia lampien kasvusto saa paljon valoa, joten ne kasvavat myös umpeen hyvin nopeasti. Kasvillisuuden runsauteen vaikuttaa myös se, ettei lampien vesi vaihdu, joten vesi on hyvin ravinteikasta. Ravinteiden valumista Niitty-Lammesta muihin lampiin on pyritty estämään tekemällä veden kulkuväylään mutka.

Tänä päivänä lampien lähteet ovat kuivaneet, joten lammissa oleva vesi on pääasiassa valumavettä pois lukien Ylä-Lampi, joka saa vettä suihkulähteeseen tulevasta vesijohtovedestä. Veden valuma-alue ei ole kovin suuri, joten kuivina kesinä vesi ei tahdo riittää. Pikku-Lampi ei lähteen kuivumisen jälkeen tule vettä juuri lainkaan, joten se on muuttunut enemmänkin suopalstaksi eli kosteikoksi vesikasvillisuuksineen.

Lampien ja suihkulähteen uudistamiseen saatiin avustusta Hämeen ympäristökeskukselta. Huovilan puiston koko alueen restaurointi ja kunnostaminen oli ensimmäinen EU-rahoituksella toteutettu historiallisen puutarhan entisöintihanke Suomessa ja se valmistui kesällä 2001.

Lähde: Huovilan puiston historiikki, Jukka Koponen, Kärkölän historia; osa 2